Isoa Pakarinen-perhettäkö kaikki?

Tutkimattomia Pakaristen sukuhaaroja Savon ja Pohjois-Karjalan alueillakin on vielä paljon. Kun kuitenkin tiesin Pyhäjärven (Vpl) Pakaristen suvusta, päätin hieman kartoittaa muidenkin rajan taakse jääneiden karjalaisten paikkakuntien sukunimistöä. Tämä Pakaris-kartoitukseni käsittää pääosin kirkonkirjojen tiedoista hakuohjelmilla saadut löydökset. Digitoitujen, internetin kautta luettavien kirkonkirjojen kattavuus on laajimmillaan 1700-luvun alusta 1900- luvun alkupuolelle. Monissa seurakunnissa asiakirjoja puuttuu sotien, tulipalojen ym. seurauksena, joten kattavuus tutkittavalta 200:n vuoden aikajaksolta voi olla huomattavan vajavainenkin, etenkin Karjalan puolelta, mutta tälläkin tavoin saa jonkinlaisen kuvan sukunimen levinneisyydestä.

Lisäksi kartoitin hieman Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan paikkakuntien Pakarinen-nimien määrää. Tämän jutun lopussa muutama vanhempikin arkistotieto.

Tutkittuja Pakarinen-sukuja:

Rääkkylän Pakarisia on tutkittu 2:n sukuhaaran osalta seuraavasti:

- Venturinniemen Pajulan sukuhaara, jonka kantaisä sukukirjan mukaan on mahdollisesti 1748 Rääkkylässä syntynyt Juho Pakarinen.Sukukirjan ilmestymisen jälkeen kaksi sukututkijaa ovat tutkimuksissaan päätyneet vielä kolme sukupolvea pidemmälle eli kantaisä olisi Rääkkylän Piimälahdessa asunut Matti Pakarinen, lautamiehenä mainittu 1665-1681. (http://suku.geneologia.fi/ )

- Vahalahden ja Niemisen Pakarilan Pakariset, kantaisä 1775 Liperistä Rääkkylään tullut Hannu Pakarinen.

Pyhäjärven (Vpl) Pakaristen kantaisänä pidetään Johan Baggarea, synt. noin 1674. Pyhäjärven ensimmäisten kirkonkirjojen ja pitäjän väestöluettelon vuodelta 1724 mukaan Pyhäjärven Gaddilassa asuu myös Jöran Baggarin, joka mahdollisesti Johanin veli eli tässä olisi mahdollisesti toinenkin kantaisä.

Sukunimi Baggare, Baggarin muokkaantuu jo 1700-luvulla muotoon Pakarin - Pakarinen.

Karjalan Pakariset ja Paakkarit

Karjalan puolelta Pakarisia löytyy tutkitulta aikajaksolta lähes jokaiselta paikkakunnalta, joistain enempi, joistan vain muutama. Osa henkilöistä vaihtaa paikkakuntaa useammin, mutta löytyy vakiintuneempiakin, usean sukupolven kestäneitä vakinaisia asuinsijoja.

Antreasta löytyi Katiha-hakuohjelmalla paljon Pakarisia (Pakarin, Pakarinen). Antreassa on ainakin 1700-luvun alusta lähtien ollut Paakkarilan (Paackarila, Paakkarila) kylä ja siellä Pakarin talo. Tämä antoi syyn olettaa, että kylässä asuu paljon Pakarisia, mitä osoitti hakuohjelmakin. Seurasin alkuperäisistä lähteistä tilannetta ja totesin 1700-luvulla ison osan sukunimiä puuttuvan eikä Paackarilasta löytynyt Pakarisia. Muutaman kylän perheen vaiheita seurasin 1800-luvulle, jolloin heidän sukunimekseen alkoi vähitellen ilmaantua Pakari tai Paakkari. Lopulliseksi sukunimeksi näytti muotoutuvan 1800-luvun lopulla Pakari. Eivät ehkä sitten ole Pakarisia.

Varsinaisia Pakarisia olikin vain vähän ja hekin paljolti liikkuvaa väestöä.

Ruskealassa, etenkin Höksölän kylässä oli vahva Pakarinen-suku 1780-luvulta lähtien.

Muita paikkakuntia, joissa oli runsaasti tai suhteellisen paljon Pakarisia, olivat Hiitola, Kurkijoki, Käkisalmi, Sortavala ja Viipuri ja e.m. Pyhäjärvi.

Runsaammin Pakarisia käsittäneet paikkakunnat sijaitsivat pääosin lähempänä nykyistä rajaa, josta voisi olettaa liikenteen olleen osittain Savosta itään päin, mutta 1940-luvulla lienee pääosin toiseen suuntaan.

Nykyisen Suomen puolelta Pohjois- ja Etelä-Savon, sekä Pohjois-Karjalan kunnista runsaimmin Pakarisia löytyy odotetusti Hiski-historiakirjojen hakuohjelmalla 1700-1800 - luvuilla Rautalammilta ja sitä ympäröivistä kunnista, Etelä-Savossa Rantasalmelta, Säämingistä ja Heinävedeltä, Pohjois-Karjalassa Juuasta, Kiteeltä, Rääkkylästä, Tohmajärveltä ja Pälkjärveltä.

Kuten alussa mainitsin, Rautalammin Pakariset on tutkittu, nyt avoimeksi jää saadaanko yhdistettyä Rääkkylän ja ns. Heinäveden Pakariset ja liittyykö Jönsin sukuhaara samaan isoon Pakaristen perheeseen. Ja miten sitten nuo ns. Karjalan Pakariset? Ehkä ratkaisemattomana ongelmana tutkimuksessa tulee olemaan kirkkojen ja papiloiden paloissa ja sodan jaloissa hävinneet asiakirjat.

Jönsin (Jonn Bakarinen) hävittyä Säämingistä hänen tilansa yhdistettiin veljen Perin tilaan (Rautalammin Pakariset, Osmo Erämetsä).

Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelossa vuosilta 1562-1563 mainitaan Per Backarinen Säämingin Kallislahden ja Joutsenmäessä., samoin kuin Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelossa vuosilta 1562-1564.

Johan Habermanin maantarkastusluettelossa Pien-Savosta 1620-luvulta mainitaan kolme Pakarista:

Pakarinen Anders, Rantasalmen pitäjä, Putkisalmen neljänneskunta, Hiltulan kylä.

Pakarinen Henrih, Rantasalmen pitäjä, Putkisalmen neljänneskunta, Rakovesi kylä.

Pakarinen Jören, Rantasalmen pitäjä, Putkisalmen neljänneskunta, Parkwen Mäkij byi (olisiko Parkumäki?)

Löytyisikö noista esi-isiä Heinäveden ja Rääkkylän Pakarisille?

Vanhan Ruoveden Historian liitteenä olevan talonhaltijaluettelon mukaan Pakarin ensimmäinen isäntä oli: "Olavi Luostarinen 1567-1585, ehkä sama kuin Ruoveden Käräjillä 1568 mainittu Olavi Pekanpoika Klostari. Talo jaetaan 1569"

Pakarin toisen talon ensimmäisenä isäntänä mainitaan: "1 Pekka Pakari eli Pakarinen 1569-1603"

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-13190.html

Kun Pohjois-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla on 1500-1600 luvuilla ollut uudisasukkaita, joilla on ollut savolaisperäisiä sukunimiä, niin miksei tämäkin Pekka voisi olla lähtöisin Savosta!

30.4.2020

Arja Pakarinen